Vuosiloma ja lomaraha

Vuosilomalain mukaan työntekijälle kertyy työsuhteen alussa vuosilomaa 2 päivää / kk ja työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden 2,5 päivää / kk.

Käytännössä vuosilomaa kertyy siten, että jos työntekijä on ollut töissä kokonaisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.), hänelle on kertynyt vuosilomaa 2,5 päivää jokaista kuukautta kohti. Jos taas työntekijän työsuhde on kestänyt vajaan lomanmääräytymisvuoden, vuosilomaa on kertynyt 2 päivää jokaista kuukautta kohti.

Yllä esimerkissä A työsuhde on alkanut ennen lomanmääräytymisvuoden alkamista tai viimeistään lomanmääräytymisvuoden ensimmäisenä päivänä, 1.4. Tällöin työntekijälle kertyy 1.4. alkavalta lomanmääräytymisvuodelta 2,5 vuosilomapäivää kuukaudessa mikäli hän on töissä koko lomanmääräytymisvuoden.

Yllä esimerkissä B työntekijän työsuhde alkaa kesken lomanmääräytymisvuoden. Tällöin käynnissä olevalta lomanmääräytymisvuodelta kertyy 2 vuosilomapäivää kuukaudessa.

Ylimääräisestä lomasta sopiminen

Jos työntekijän työsuhde alkaa kesken lomanmääräytymisvuoden, on suositeltavaa keskustella työnantajan kanssa mahdollisuudesta pitää ensimmäisenä vuonna ylimääräistä palkallista lomaa.

Ylimääräisestä lomasta sovittaessa on tärkeää sopia kirjallisesti

  1. Lomapäivien lukumäärä;
  2. ylimääräisen loman palkallisuus;
  3. lomarahan maksaminen; sekä
  4. ylimääräisten lomien korvaaminen työsuhteen päättyessä.

Ylimääräisestä lomasta voidaan sopia työsopimuksessa esimerkiksi näin:

Työntekijällä on käytettävissään 24 palkallista kesälomapäivää vuonna 2019. Lomasta maksetaan myös lomaraha (50 %). Mainitut lomat korvataan lomakorvauksella mikäli ne jäävät pitämättä työsuhteen aikana.

Lomaraha

Lomaraha (yleensä 50 % vuosilomapalkasta) ei ole työntekijän lakisääteinen oikeus vaan voi perustua joko

  1. työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen;
  2. työsopimukseen; tai
  3. työnantajan noudattamaan käytäntöön.

Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta niin lomarahasta on syytä sopia erikseen työsopimuksessa.

Aiheeseen liittyvää