Salassapito
Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia työnantajan liikesalaisuuksia, jotka
- on työntekijälle uskottu; tai
- jotka hän muuten on saanut tietoonsa.
Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Rikoslain mukaan liikesalaisuuden rikkominen on kiellettyä työsuhteen aikana ja kahden vuoden ajan sen päättymisen jälkeen. Rikoslain kielto koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa henkilö luovuttaa tiedot hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen.
Työntekijä, joka on rikkonut liikesalaisuuden, voi joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Liikesalaisuudella tarkoitetaan sekä taloudellisia salaisuuksia, kuten yrityksen organisaatiota, sopimuksia, markkinointia ja hintapolitiikkaa koskevaa tietoa että teknisiä salaisuuksia, kuten rakennetta ja materiaaliyhdisteitä koskevaa tietoa. Tunnusomaista liikesalaisuudelle on, että sen salassa pitämisellä on merkitystä sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on.
Liikesalaisuuksia koskevat työsopimuslain rajoitukset ovat voimassa vain työsuhteen aikana. Työntekijän salassapitovelvollisuus voidaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan vain erillisellä salassapitosopimuksella. Toisinaan tiettyjen työnantajan etujen turvaaminen jopa edellyttää tällaisen sopimuksen tekemistä. Työntekijälle salassapitosopimuksesta saattaa kuitenkin olla haittaa. Tämän vuoksi salassapitosopimuksesta ei kannata tehdä rajoitusten ja keston osalta liian laajaa. Tällaisessa sopimuksessa tulee aina yksityiskohtaisesti määritellä mitkä asiat on pidettävä salassa ja kuinka kauan.
Salassapitosopimuksiin liitetään usein sopimussakko, joka on työntekijän kannalta varsin ongelmallinen. Työsopimuksesta kannattaa pyrkiä poistamaan mahdollinen sopimussakkoa koskeva ehto.