Kilpailukielto työsuhteen päättymisen jälkeen
Työntekijää sitoo työsuhteen aikana työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukainen kilpailevan toiminnan kielto.
Työsopimuslaissa on säädetty mahdollisuudesta solmia myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus. Tällainen sopimus voidaan kuitenkin tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa
- työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailijan kanssa; sekä
- työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Työntekijälle tällainen sopimus on aina jossain määrin haitallinen. Tämän vuoksi kilpailukieltosopimusta ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa. Jos kilpailukieltosopimuksen tekeminen kuitenkin on välttämätöntä, on sen rajoitukset määriteltävä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tällöin on esimerkiksi hyvä mainita ne yritykset tai tuotteet, joiden kanssa ei saa olla tekemisissä sekä se maantieteellinen alue, jolla ei saa toimia.
Erityisen painava syy
Erityisen painavan syyn olemassaoloa arvioitaessa otetaan muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Myös työntekijän asema ja tehtävät on otettava arvioinnissa huomioon.
Kilpailukieltosopimusta ei voida tehdä tehtävissä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustarvetta. Kilpailukieltosopimuksia voidaan pitää sallittuina esimerkiksi silloin, kun työntekijän tehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja kun työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä. Sopimusten tekeminen on sallittavampaa sellaisissa työtehtävissä, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennaisia tekijöitä.
Työsuhteesta johtuva erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle voi olla kysymyksessä silloin, kun asiakaskunta sitoutuu yritykseen voimakkaasti myyntityötä tekevän työntekijän kautta. Tällöin kilpailukieltosopimuksen perusteena on asiakaskunnan säilyttämisintressi.
Kilpailukiellon enimmäiskesto (rajoitusaika)
Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä.
Kilpailukieltosopimuksen keston rajoitukset eivät koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.
Vahingonkorvaus ja sopimussakko
Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Sopimussakon määrään liittyvä rajoitus ei koske työntekijää, joka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Jos sopimussakosta ei ole sovittu, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta aiheutuvan vahingon vahingonkorvauslain säännösten mukaan. YTN suosittelee, ettei sopimussakosta sovita.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Merkitystä ei siis ole sillä, kumpi osapuoli irtisanoo työsopimuksen. Ratkaisevaa on irtisanomisen syy. Lisäksi on syytä todeta, että kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kun se on tehty vastoin työsopimuslain säännöksiä.
Lisätietoa kilpailukieltosopimuksista löydät täältä.
Kilpailukiellon enimmäiskesto
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Lisäksi on syytä todeta, että kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kun se on tehty vastoin työsopimuslain säännöksiä.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Ennen 1.1.2022 tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan vuonna 2021 voimassa olleita säännöksiä vuoden 2022 ajan. Tämän vuoksi näiden kilpailukieltosopimusten rajoitusajalta ei ole maksettava korvausta, ellei siitä ole erikseen kilpailukieltosopimuksessa sovittu. Vuodesta 2023 lähtien kaikkien kilpailukieltosopimusten rajoitusajalta on maksettava säädetty korvaus.