Kilpailukielto työsuhteen päättymisen jälkeen

Työsopimuksissa käytetään tänä päivänä varsin yleisesti työsuhteen päättymisen jälkeistä kilpailukieltoehtoa. Tällainen kilpailukielto edellyttää kuitenkin aina erityisen painavaa syytä.

Työntekijää sitoo työsuhteen aikana työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukainen kilpailevan toiminnan kielto.

Työsopimuslaissa on säädetty mahdollisuudesta solmia myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus. Tällainen sopimus voidaan kuitenkin tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa

  1. työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päätyttyä työsopimus työnantajan kilpailijan kanssa; sekä
  2. työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Työntekijälle tällainen sopimus on aina jossain määrin haitallinen. Tämän vuoksi kilpailukieltosopimusta ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa. Jos kilpailukieltosopimuksen tekeminen kuitenkin on välttämätöntä, on sen rajoitukset määriteltävä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tällöin on esimerkiksi hyvä mainita ne yritykset tai tuotteet, joiden kanssa ei saa olla tekemisissä sekä se maantieteellinen alue, jolla ei saa toimia.

Erityisen paivana syy

Erityisen painavan syyn olemassaoloa arvioitaessa otetaan muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojelun tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Myös työntekijän asema ja tehtävät on otettava arvioinnissa huomioon.

Kilpailukieltosopimusta ei voida tehdä tehtävissä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustarvetta. Kilpailukieltosopimuksia voidaan pitää sallittuina esimerkiksi silloin, kun työntekijän tehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja kun työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä. Sopimusten tekeminen on sallittavampaa sellaisissa työtehtävissä, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennaisia tekijöitä.

Työsuhteesta johtuva erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle voi olla kysymyksessä silloin, kun asiakaskunta sitoutuu yritykseen voimakkaasti myyntityötä tekevän työntekijän kautta. Tällöin kilpailukieltosopimuksen perusteena on asiakaskunnan säilyttämisintressi.

Kilpailukiellon enimmäiskesto

Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia työsuhteen päättymisen jälkeen enintään 6 kuukauden ajan.

Poikkeuksellisesti kilpailukieltosopimus voidaan tehdä enintään vuodeksi, edellyttäen että työntekijä saa kohtuullisen korvauksen sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

Kilpailukieltosopimuksen keston rajoitukset eivät koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Vahingonkorvaus ja sopimussakko

Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seuraukseksi voidaan sopia joko vahingonkorvaus tai sopimussakko. Vahingonkorvaus vastaa työnantajalle aiheutuneen vahingon määrää kun taas sopimussakko ei saa ylittää työntekijän 6 kuukauden palkkaa. YTN suosittelee, ettei erillisestä sopimussakosta sovita.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Merkitystä ei siis ole sillä, kumpi osapuoli irtisanoo työsopimuksen. Ratkaisevaa on irtisanomisen syy. Lisäksi on syytä todeta, että kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kun se on tehty vastoin työsopimuslain säännöksiä.

Lisätietoa kilpailukieltosopimuksista löydät täältä.

Aiheeseen liittyvää