Vuosiloma ja lomaraha
Käytännössä vuosilomaa kertyy siten, että jos työntekijä on ollut töissä kokonaisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.), hänelle on kertynyt vuosilomaa 2,5 päivää jokaista kuukautta kohti. Jos taas työntekijän työsuhde on kestänyt vajaan lomanmääräytymisvuoden, vuosilomaa on kertynyt 2 päivää jokaista kuukautta kohti.
Yllä esimerkissä A työsuhde on alkanut ennen lomanmääräytymisvuoden alkamista tai viimeistään lomanmääräytymisvuoden ensimmäisenä päivänä, 1.4. Tällöin työntekijälle kertyy 1.4. alkavalta lomanmääräytymisvuodelta 2,5 vuosilomapäivää kuukaudessa mikäli hän on töissä koko lomanmääräytymisvuoden.
Yllä esimerkissä B työntekijän työsuhde alkaa kesken lomanmääräytymisvuoden. Tällöin käynnissä olevalta lomanmääräytymisvuodelta kertyy 2 vuosilomapäivää kuukaudessa.
Ylimääräisestä lomasta sopiminen
Jos työntekijän työsuhde alkaa kesken lomanmääräytymisvuoden, on suositeltavaa keskustella työnantajan kanssa mahdollisuudesta pitää ensimmäisenä vuonna ylimääräistä palkallista lomaa.
Ylimääräisestä lomasta sovittaessa on tärkeää sopia kirjallisesti
- Lomapäivien lukumäärä;
- ylimääräisen loman palkallisuus;
- lomarahan maksaminen; sekä
- ylimääräisten lomien korvaaminen työsuhteen päättyessä.
Ylimääräisestä lomasta voidaan sopia työsopimuksessa esimerkiksi näin:
Työntekijällä on käytettävissään 24 palkallista kesälomapäivää vuonna 2019. Lomasta maksetaan myös lomaraha (50 %). Mainitut lomat korvataan loppupalkan yhteydessä lomakorvauksella mikäli ne jäävät pitämättä työsuhteen aikana.
Lomaraha
Lomaraha tai lomaltapaluuraha (yleensä 50 % vuosilomapalkasta) ei ole työntekijän lakisääteinen oikeus vaan voi perustua joko
- työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen;
- työsopimukseen; tai
- työnantajan noudattamaan käytäntöön.
Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta niin lomarahasta on syytä sopia erikseen työsopimuksessa.