Salassapito
Liikesalaisuudella tarkoitetaan liikesalaisuuslain mukaan tietoa:
a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;
b) jolla a-alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja
c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi;
Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia työnantajan liikesalaisuuksia, jotka
- on työntekijälle uskottu; tai
- jotka hän muuten on saanut tietoonsa.
Liikesalaisuuksia koskevat työsopimuslain rajoitukset ovat voimassa työsuhteen aikana. Kuitenkin, jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijä, joka on rikkonut liikesalaisuuden salassapitovelvollisuuden, voi joutua korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa taloudellisen vahingon.
On myös tärkeä huomioida, että rikoslain mukaan liikesalaisuuden rikkominen on kiellettyä työsuhteen aikana ja kahden vuoden ajan sen päättymisen jälkeen. Rikoslain kielto koskee tilanteita, joissa henkilö luovuttaa tiedot hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen.
Työntekijän salassapitovelvollisuus voidaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan erillisellä salassapitosopimuksella. Toisinaan tiettyjen työnantajan etujen turvaaminen jopa edellyttää tällaisen sopimuksen tekemistä. Työntekijälle salassapitosopimuksesta saattaa kuitenkin olla haittaa. Tämän vuoksi salassapitosopimuksesta ei kannata tehdä rajoitusten ja keston osalta liian laajaa. Tällaisessa sopimuksessa tulee aina yksityiskohtaisesti määritellä, mitkä asiat on pidettävä salassa ja kuinka kauan.
Salassapitosopimuksissa saattaa olla myös sopimussakkoa koskeva ehto. Sopimussakkoa koskeva ehto saattaa tehdä salassapitosopimuksesta ankaran.