Päättösopimus
Työsuhteen päättämissopimuksen muodosta tai ehdoista ei ole mitään erityisiä säännöksiä – sopimus on kuitenkin syytä tehdä aina kirjallisesti ja viimeistään ennen allekirjoittamista sopimusluonnos olisi syytä käydä läpi lakimiehen kanssa sekä ehtojen että seurannaisvaikutusten kuten työttömyysturvan osalta. Työsuhteen päättämiseen liittyvien sopimusten tekemisessä kannattaa olla erittäin varovainen.
Kun työsuhde päättyy yhteisellä sopimuksella, asettaa työ- ja elinkeinotoimisto työntekijälle lähtökohtaisesti 90 päivän karenssiin. Tältä ajalta työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen.
Työsuhteen päättymisajankohta ja työntekovelvollisuus
Työsuhteen päättymispäivämäärä tulee kirjata täsmällisesti. Yleensä työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua, mutta on myös mahdollista sopia, että työsuhde päättyy heti ja irtisanomisajan palkka lomakorvauksineen maksetaan kertakorvauksena.
Käytännössä on varsin tavallista sopia, ettei työntekijällä ole työntekovelvollisuutta ainakaan aivan koko irtisanomisaikaansa. Selkeyden vuoksi on myös suositeltavaa sopia nimenomaisesti, onko työntekijä tällöin vuosilomalla vaiko vain vapautettuna työntekovelvollisuudestaan, jolloin lomat korvataan rahana.
Työsuhdesaatavat ja lomakorvaukset
Päättösopimuksessa on syytä eritellä, mitä työntekijän lopputili sisältää ja minä päivänä se maksetaan. Tavallisimpia työsuhdesaatavia ovat irtisanomisajan palkan lisäksi ylityökorvaukset, kustannusten korvaukset kuten matkalaskut ja erilaiset tulospalkkiot (provisiot, bonukset, jälkiprovisio ja optio-oikeudet).
Lomaoikeuksia säätelee vuosilomalaki, jota huonommista ehdoista ei tulisi sopia edes työsuhteen päättymistilanteessa. Sopimukseen kirjataan yleensä, kuinka montalomapäivää työntekijälle on kertynyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ja vastaavasti, kuinka monta lomapäivää hän ennättää ansaita työsuhteensa päättymiseen mennessä.
Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet vuosilomapäivät korvataan lomakorvauksella. On tärkeää huomata, että lomakorvaus ei yleensä sisällä lomarahaa (50 % vuosilomapalkasta) joten päättösopimuksessa on syytä sopia erikseen lomarahan maksamisesta.
Erillinen korvaus työsuhteen päättymisestä
Päättösopimuksella sovitaan pääsääntöisesti aina myös siitä, että työnantaja maksaa työntekijälle työsuhteen päättymisen yhteydessä ylimääräisen korvauksen. Osapuolet voivat vapaasti sopia tämän korvauksen suuruuden. Kohtuullisen korvauksen määrää arvioitaessa ratkaisevaa on niin sanottu laillisuus-arvio – olisiko työnantajalla työsopimuslain mukainen peruste irtisanoa työsopimus.
Työntekijällä ei ole oikeutta saada lainkaan työttömyyspäivärahaa sinä aikana, jolle hänen päättösopimuksella saamansa korvaus voidaan jaksottaa. Esimerkiksi puolen vuoden korvaus aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen, jolta kassa ei maksa päivärahaa. Tästä huolimatta on erittäin tärkeää muistaa joka tapauksessa ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään työsuhteen päättyessä.
Päättösopimuksen tekemisen yhteydessä työntekijän kannattaa ottaa selville verottajalta, onko hänellä mahdollisuutta kertakorvauksen ja muunkin lopputilin verotuksen järkevöittämiseksi tuloverolain mu- kaiseen tulontasaukseen.
Ennakonpidätyksen lisäksi päättämiskorvauksesta suoritetaan vain sosiaaliturvamaksut. Korvaus ei kerrytä eläkettä, koska työsuhde on päättynyt, eikä siitä näin ollen suoriteta työeläkemaksuja.
Muita ehtoja
Joskus osana työsuhteen päättämissopimusta työnantaja kustantaa työntekijälle ns. uudelleensijoittumis- eli outplacement -palvelupaketin joltakin ulkopuoliselta konsulttitoimistolta. Mikäli työnantaja esittää outplacement -palvelua, kannattaa sopia tutustumiskäynti konsulttitoimistoon ja tutustua tarjotun palvelun sisältöön ennen päätöksentekoa.
Päättösopimuksessa on syytä sopia, että työntekijä saa positiivisen, työnsaantia edistävän työtodistuksen työsuhteen päättymispäivänä. Samoin hän tarvitsee palkkatodistuksen työttömyyskassaa varten.
Vaatimuksista luopuminen
Päättämissopimusten yksi keskeinen merkitys on ehdossa, jossa osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä vaatimuksista toisiaan kohtaan.
Työntekijä ei siis voi enää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen riitauttaa esimerkiksi työsuhteensa päättymisperustetta, ellei hän pysty osoittamaan sopimuksen tai sen jonkin ehdon kohtuuttomuutta tai pätemättömyyttä. Mikäli työsopimuksessa on ollut erillinen kilpailukieltoehto, on syytä sopia, että työnantaja ei tule myöskään sen osalta esittämään mitään vaatimuksia.