Erityisen painava syy

Erityisen painavan syyn olemassaoloa arvioitaessa otetaan muun ohella huomioon

1. työnantajan toiminnan laatu;
2. sellainen suojelun tarve, joka johtuu liikesalaisuuden ylläpitämisestä; tai
3. työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta; sekä
4. työntekijän asema ja tehtävät.

Työnantajan toiminnan laatu eli sisältö

Kilpailukieltosopimusten tekeminen voidaan arvioida sallittavammaksi sellaisissa työtehtävissä, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennainen osa. Näin ollen kilpailukiellon sallittavuus on yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä.

Kilpailukieltosopimukset eivät ole laillisia, ellei tehtäviin liity työnantajan todellista tarvetta rajoittaa kilpailua. Sopimuksen pätevyyttä arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa se, onko kilpailun rajoittaminen perusteltua työnantajan toimialan vuoksi. Ratkaisevaa ei ole kaupparekisteriin merkitty toimiala, vaan toiminnan todellinen sisältö. Työnantajalla on oltava perusteltu tarve estää tärkeiden tietojen siirtyminen kilpailevaan toimintaan.

Asiakaskunnan säilyttämisintressi

Työsopimuslain perustelujen mukaan myös asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Työsuhteesta johtuva erityisen painava syy voi siten olla yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta. Tapauksessa KKO 2003:19 katsottiin kilpailukieltosopimukselle olleen tarvetta, kun otettiin huomioon, että myyntiedustajat olivat avainasemassa asiakassuhteiden kannalta.

Liikesalaisuudet

Liikesalaisuuden ylläpitäminen voi olla erityisen painava syy kilpailukieltosopimukselle. Se on käytännössä painavin ja yleisimmin käytetty peruste. Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tiedot työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista ja asiakasrekistereistä. Kyse voi myös olla erilaisista kaupallis-taloudellista tai teknisistä tiedoista. Työnantajalla voi olla lisäksi perusteltu tarve estää muun muassa tavarantoimittajien tai asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten sisällön tuleminen kilpailijoiden tietoon työsuhteen päättymisen jälkeen.

Mikäli kilpailukieltosopimuksella pyritään estämään nimenomaan liikesalaisuuksien oikeudeton ilmaiseminen ja käyttö, ei erillisen salassapitosopimuksen solmimiselle kilpailukieltosopimuksen lisäksi ole tavallisesti enää edellytyksiä. Vastaavasti salassapitosopimus voi tehdä tarpeettomaksi erillisen kilpailukieltosopimuksen erityisesti, mikäli työnantaja perustelee kilpailukieltosopimusta salassapitointressillä.

Erityiskoulutus

Työnantajan järjestämä erityiskoulutus voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa otetaan huomioon erityiskoulutuksen kustannukset ja työnantajan koulutusta varten antama palkallinen vapaa tai stipendi. Työnantajan tarjoama tavanomainen jatko-, täydennys- tai perehdyttämiskoulutus ei voi olla kilpailukieltosopimuksen peruste. Myöskään työntekijän itse hankkima ja kustantama koulutus, vaikka se olisi tapahtunut työsuhteen kestäessä ja koskisi työsuhteeseen liittyviä asioita, ei pääsääntöisesti voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle.

Kilpailukieltoa tavanomaisempana vaihtoehtona työnantaja ja työntekijä voivat sopia erityiskoulutuksen yhteydessä siitä, että osallistuttuaan tällaiseen työnantajan kustantamaan koulutukseen työntekijä sitoutuu olemaan yrityksen palveluksessa tietyn ajan koulutuksen päättymisen jälkeen (ns. koulutussopimus). Usein sovitaan samalla siitä, että mikäli työntekijä siirtyy ennen sovittua aikaa toisen yrityksen palvelukseen, hän maksaa joko kokonaan tai osittain koulutuskustannukset työnantajalle.

Työntekijän asema ja tehtävät

Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu, mikäli työntekijä on asemassa, jossa hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai muuten suojattavaa tietoa tai hänelle karttuu arvokasta ammattitaitoa ja teknistä osaamista. Ammattitaidon laadun on oltava sellaista, että sen salassa pitäminen on elinkeino- ja kilpailulainsäädännön mukaan hyväksyttävää. Säännöksen soveltaminen tulee useimmiten esille, kun henkilö työskentelee työnantajaorganisaation ylemmällä tasolla ja edustaa organisaatiota ulospäin.