Vuosilomapalkka
Lomapalkan suuruus määräytyy siis sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa.
Vuosilomapalkassa huomioon otettavaa lisäpalkkaa ovat myös kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavat säännölliset provisiot, tuotantopalkkiot, tulospalkkiot, bonukset jne. Jos säännöllisesti maksettavaa palkanlisää, kuten esim. provisiotuloa, kuitenkin kertyy myös loman aikana, ja se pysyy tänä aikana tavanomaisissa puitteissa, työntekijän katsotaan tällä tavoin saaneen vuosilomapalkkansa myös provisiopalkkansa osalta, eikä provisiotuloa oteta enää toista kertaa huomioon lomapalkkaa laskettaessa.
Jos siis työntekijöille maksettava tiimibonus perustuu koko tiimiin saamaan tulokseen ja bonus pysyy myös vuosiloman aikana samalla tasolla kuin normaalisti, bonusta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Jos taas esim. koko tiimi on yhtä aikaa lomalla eikä bonusta tällöin kerry ollenkaan, tulee bonus loman ajalta maksaa vuosilomapalkkana. (Ks HE 238/2004, s 57).
Viikko- ja kuukausipalkkaiset työntekijät
Viikko- ja kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on oikeus saada sovittu palkkansa myös vuosiloman ajalta. Mikäli viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä pitää lomansa osissa, lasketaan kunkin lomajakson lomapalkka suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa. Työntekijän ansiot eivät siis voi vähentyä vuosiloman takia.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana (esimerkiksi siirtyminen osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle taikka takaisin kokoaikatyöhön), lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Tällöin lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosenttia. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.
Muut kuin viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät
Vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka laissa annetulla lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (ks. oheinen taulukko). Tätä laskutapaa noudatetaan myös provisiopalkkaisen henkilön osalta.
Tällöin keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tai maksettavaksi erääntyneet provisiot lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä.
Mikäli työntekijällä on kiinteän kuukausipalkan lisäksi myös provisiopalkka, joudutaan lomapalkka laskemaan erikseen näille kahdelle osalle. Tällöin lomapalkka lasketaan kuukausipalkan osalta kuten muillekin kuukausipalkkaisille työntekijöille ja provisio-osalta kuten tuntipalkkaisille työntekijöille.
Jos toisaalta provisio on määritelty siten, että provisioon oikeuttavaa tulosta syntyy myös työntekijän vuosiloman aikana, lasketaan lomapalkka ainoastaan kiinteän kuukausipalkan perusteella.
Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän sellaisen työntekijän vuosilomapalkka, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella:
| Lomapäivien määrä | Kerroin |
| 2 | 1,8 |
| 3 | 2,7 |
| 4 | 3,6 |
| 5 | 4,5 |
| 6 | 5,4 |
| 7 | 6,3 |
| 8 | 7,2 |
| 9 | 8,1 |
| 10 | 9,0 |
| 11 | 9,9 |
| 12 | 10,8 |
| 13 | 11,8 |
| 14 | 12,7 |
| 15 | 13,6 |
| 16 | 14,5 |
| 17 | 15,5 |
| 18 | 16,4 |
| 19 | 17,4 |
| 20 | 18,3 |
| 21 | 19,3 |
| 22 | 20,3 |
| 23 | 21,3 |
| 24 | 22,2 |
| 25 | 23,2 |
| 26 | 24,1 |
| 27 | 25 |
| 28 | 25,9 |
| 29 | 26,9 |
| 30 | 27,8 |
Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden.
Oma lomapalkan laskusääntö on olemassa sellaisille osa-aikaisille työntekijöille, jotka työsopimuksensa mukaisesti ovat töissä niin harvoina päivinä, että heidän täydet lomanmääräytymiskuukautensa joudutaan neljäntoista päivän säännön sijasta laskemaan 35 tunnin säännön mukaan ja joiden palkkaa ei ole sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta.
Näille työntekijöille maksetaan lomapalkkana 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta, tai jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut keskeytyksittä yhden vuoden ajan, 11,5 prosenttia ansaitusta palkasta. Tällöin ei kuitenkaan palkkaan lueta mukaan hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta.
Lomapalkan laskennassa käytettävä palkka
Lomapalkka lasketaan pääsääntöisesti rahapalkasta. Luontoisetuja ei siis pääsääntöisesti oteta lomapalkkaa laskettaessa huomioon. Tämä johtuu siitä, että palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Tämän vuoksi esimerkiksi työsuhdeauto tai työsuhdeasunto on työntekijän käytettävissä loman aikana.
Jos työntekijä ei käytä luontoisetua loman aikana, sitä ei korvata rahassa. Ruokaetu tulee ainoana luontoisetuna korvata myös loman ajalta, ellei sitä käytetä. Luontoiseduksi ruokaetu katsotaan silloin, kun siitä ei makseta verohallituksen määräämää verotusarvoa. Tällöin loman ajalta voidaan joko antaa etu ruokalipukkeena, jolloin nimellisarvosta maksetaan ennakonpidätys tai se voidaan korvata rahassa verohallituksen määräämän verotusarvon suuruisena. Kun työntekijä maksaa ruokalipusta verotusarvon, niitä ei tarvitse antaa loman ajalta. Jos niitä kuitenkin annetaan, tulee lipukkeen nimellisarvon ja verotusarvon ero työntekijän verotettavaksi tuloksi.