Vuosiloman kertyminen

Työntekijällä on oikeus saada lomaa työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Esimerkki A (kuva yllä)

Työntekijän työsuhde on alkanut ennen lomanmääräytymisvuoden alkamista, esim. 20.3.2019. Työntekijälle kertyy 1.4.2019 lukien vuosilomaa 2,5 päivää kuukaudessa mikäli hänen työsuhteensa jatkuu vähintään 31.3.2020 asti.

Esimerkki B (kuva yllä)

Työntekijän työsuhde on alkanut kesken lomanmääräytymisvuoden, esim. 20.4.2019. Työntekijälle kertyy 1.4.2019 lukien vuosilomaa 2 päivää kuukaudessa.


Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää.

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Työssäolon veroisena aikana pidetään mm. seuraavia poissaoloja:

  • oma vuosiloma
  • erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta enintään 156 päivää
  • sairaus tai tapaturma, kuitenkin enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • eräät lääkärintarkastukset
  • lomautus, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan
  • lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan
  • opintovapaa, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • kertausharjoitukset
  • julkinen luottamustehtävä
  • muu syy, mikäli työnantaja on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan

35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän osalta edellä mainittu 156 päivän aika on 182 kalenteripäivää, 75 päivän aika on 105 kalenteripäivää ja 30 päivän aika on 42 kalenteripäivää.

Aiheeseen liittyvää