Perusteeton määräaikaisuus
Tärkein sellainen perusteltu syy, joka oikeuttaa määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen, on työn luonne. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilön palkkaamista tekemään vain tietty rajattu työsuoritus. Myös työn kausiluonteisuus saattaa oikeuttaa määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös silloin, kun kysymyksessä on sijaisuus tai työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy.
Määräaikainen työsopimus voidaan kestoltaan sitoa joko kalenteriaikaan tai määrättyyn työsuoritukseen. Työsuhteen kestoaika voi käydä myös muulla tavalla ilmi, kuten esimerkiksi palkattaessa henkilöä jonkun toisen työntekijän sijaiseksi siihen saakka, kunnes sijaistettava henkilö palaa takaisin töihin.
Useat peräkkäiset määräaikaisuudet
Laissa ei ole asetettu määräaikaisille työsopimuksille yksilöityä enimmäislukumäärää tai -kestoa, mutta useampi peräkkäinen määräaikainen työsopimus tai niiden yhteenlaskettu kesto voivat viitata siihen, että työvoiman tarve on pysyvä. Jokaisella määräaikaisella työsopimuksella on myös oltava erikseen lainmukainen peruste.
Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
Pitkäaikaistyöttömiä koskeva poikkeus
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, kun palkattava työntekijä on pitkäaikaistyötön, eli kun työntekijä on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana edellisen 12 kuukauden ajan. Kahden viikon pituinen työsuhde ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Tässä poikkeustapauksessa määräaikainen työsopimus voidaan tehdä siinäkin tapauksessa, että työnantajan työvoimatarve on pysyvää. Määräaikainen työsopimus voi olla enintään vuoden pituinen ja sopimus voidaan uusia kahdesti siten, ettei sopimusten yhteenlaskettu kesto ylitä yhtä vuotta.